Pihallani kasvaa sekä omenapuu että aroniapensas, joten päätin hyödyntää molempia samaan.
Syksyllä molemmista tulee satoa suunnilleen samaan aikaan, mutta tähän asti olen käyttänyt niitä lähes aina erikseen.
Tänä vuonna päätin kokeilla jotain muuta.
Laitoin omenat ja aroniat samaan lasipurkkiin ja säilöin ne vanhalla menetelmällä, joka oli paljon yleisempi ennen pakastimien yleistymistä: umpioimalla.
Idea osoittautui yllättävän toimivaksi. Omena pehmensi aronian voimakasta ja hieman suuta kuivattavaa makua, kun taas tummat aronianmarjat antoivat koko purkille upean värin.
Ja ehkä parasta oli se, ettei kokeilua varten tarvinnut tehdä kellaria täyteen säilykkeitä. Tein vain kaksi purkillista.
Umpiointi oli ennen aivan tavallinen tapa säilöä satoa
Umpiointi on nykykeittiössä jäänyt hillojen, mehujen ja pakastamisen varjoon.
Marttojen mukaan ennen pakastamista sillä säilöttiin yleisesti esimerkiksi marjoja, hedelmiä ja kasviksia. Menetelmä onnistuu edelleen kotona ilman erityistä umpiokattilaa: tarvitaan käytännössä iso kattila sekä puhtaat, ehjillä twist-off-kansilla sulkeutuvat lasipurkit.
Menetelmän idea on yksinkertainen. Täytettyjä purkkeja kuumennetaan vedessä, jolloin purkista poistuu ilmaa ja jäähtymisen yhteydessä sisälle muodostuu alipaine.
Marttojen omista resepteistä löytyy jopa umpioitu omena-marjasalaatti, jossa yhdistetään omenat ja aronianmarjat. Alkuperäisessä ohjeessa mukaan tulee myös sokeriliemi ja kanelia.
Siitä syntyi ajatus kokeilla samaa oman pihan sadolla, mutta huomattavasti pienempänä kotitalousversiona.
Omena ja aronia purkissa
Noin 2 x 5 dl purkkia
Tarvitset
- noin 300 g omenoita
- noin 1,5 dl aronianmarjoja
- 3,5–4 dl vettä
- 150 g sokeria
- pieni pala kanelitankoa
- 2 puhdasta noin 5 dl lasipurkkia ehjine kansineen
Tee näin
- Pese purkit ja kannet huolellisesti.
- Huuhtele aroniat ja poista huonot marjat.
- Kuori omenat halutessasi, poista siemenkodat ja leikkaa omenat melko napakoiksi lohkoiksi.
- Kiehauta kattilassa vesi ja sokeri. Lisää halutessasi pieni pala kanelitankoa ja anna liemen kiehahtaa.
- Jaa omenalohkot ja aronianmarjat purkkeihin. Itse laitoin niitä vuorotellen, jolloin aronia pääsi värjäämään omenoitakin vähitellen.
- Kaada kuuma sokeriliemi purkkeihin.
- Kierrä kannet tässä vaiheessa vain löyhästi kiinni.
- Laita suuren kattilan pohjalle puhdas keittiöpyyhe ja nosta purkit sen päälle. Lisää kattilaan vettä niin, että sitä on vähintään noin kahden kolmasosan verran purkkien korkeudesta.
- Kuumenna vesi hitaasti kiehumispisteeseen ja pidä purkkeja kuumassa vedessä noin 15 minuuttia.
- Nosta purkit varovasti kattilasta ja kierrä kannet heti tiukasti kiinni.
- Anna jäähtyä rauhassa.
Marttojen mukaan lommolle painunut kansi kertoo alipaineen muodostumisesta ja onnistuneesta sulkeutumisesta.
Lopputulos yllätti
Pidän aroniasta, mutta sellaisenaan marja on aika omalaatuinen. Omena osoittautui sille hyväksi makupariksi.
Säilönnässä omena saa aroniasta kauniin punertavan sävyn ja marjojen hapokkuus tasapainottaa makeaa sokerilientä.
Purkin voi avata myöhemmin syksyllä tai talvella ja tarjota sisällön esimerkiksi jogurtin, puuron tai vaniljajäätelön kanssa. Se toimii myös yksinkertaisena jälkiruokana sellaisenaan.
Tässä on samalla jotain poikkeuksellisen palkitsevaa: molemmat pääraaka-aineet ovat kasvaneet vain muutaman metrin päässä toisistaan omalla pihalla, ja nyt ne päätyivät samaan purkkiin odottamaan talvea.
Pakastin ei ole ainoa vaihtoehto
Olen tottunut ajattelemaan syksyn marjojen ja hedelmien säilömistä lähes automaattisesti pakastamisen kautta.
Tämä kokeilu muistutti siitä, miksi umpiointia on aikanaan käytetty niin paljon. Pienenkin määrän voi säilöä ilman, että pakastimesta täytyy löytää lisää tilaa.
Marttojen mukaan huolellisesti valmistettuja umpioituja marja- ja hedelmäsäilykkeitä voidaan säilyttää valolta suojattuna myös huoneenlämmössä, mutta jääkaappi tai kylmäkellari pidentää niiden säilyvyyttä. Avattu purkki kuuluu aina jääkaappiin.
Jos pihalla kasvaa sekä omenapuu että aroniaa, tämä on yksi tapa käyttää molempien satoa samalla kertaa.
Minulla ainakin kaksi kasvia, jotka olen katsellut pihalla vuosikausia erillisinä, löysivät nyt ensimmäistä kertaa tiensä samaan purkkiin.
