Moni kerää raparperin liian myöhään.
Raparperi kuuluu alkukesän rakastetuimpiin herkkuihin, mutta moni tekee sadonkorjuussa virheen, joka vaikuttaa suoraan makuun ja rakenteeseen.
Puutarha-asiantuntijoiden mukaan raparperi kannattaa kerätä ajoissa, sillä liian pitkään kasvaneet varret muuttuvat nopeasti kuituisiksi ja huomattavasti happamammiksi.
Moni huomaa eron vasta siinä vaiheessa, kun piirakka tai kiisseli ei enää maistukaan yhtä pehmeältä ja raikkaalta kuin alkukesällä.
Alkukesän varret ovat parhaimmillaan
Raparperi on yleensä herkullisimmillaan alkukesällä, jolloin varret ovat mehukkaita, pehmeitä ja sopivan kirpeitä.
Kesän edetessä kasvi alkaa kuitenkin muuttua. Vanhat varret puutuvat helposti, ja niiden maku muuttuu selvästi voimakkaammaksi.
Erityisesti helteinen sää voi nopeuttaa muutosta huomattavasti.
Valmista raparperista herkullinen vanhanajan jälkiruoka.
Oksaalihapon määrä kasvaa
Yksi syy maun muuttumiseen liittyy oksaalihappoon, jota raparperi sisältää luonnostaan. Vanhemmissa varsissa happamuus korostuu usein enemmän, minkä vuoksi maku voi muuttua kitkeräksi tai epämiellyttävän happamaksi.
Samaan aikaan rakenne muuttuu sitkeämmäksi, eikä raparperi enää hajoa kypsennettäessä samalla tavalla kuin nuorena.
Lehtiä ei pidä käyttää lainkaan
Asiantuntijat muistuttavat myös, että raparperin lehtiä ei tule käyttää ruoanlaitossa.
Lehdissä on runsaasti oksaalihappoa, minkä vuoksi ne eivät sovellu syötäväksi.
Näin tunnistat hyvän raparperin
Parhaat varret ovat yleensä:
- napakoita
- sileäpintaisia
- keskikokoisia
- ja kirkkaan värisiä
Hyvin paksut ja pitkät varret voivat näyttää houkuttelevilta, mutta ne ovat usein jo kuituisempia. Moni kokenut puutarhuri suosii keskikokoisia varsia juuri maun vuoksi.
Näin tunnistat liian vanhan raparperin.
Liian myöhäinen korjuu voi rasittaa kasvia
Jos raparperia kerätään hyvin pitkälle kesään ilman taukoa, kasvi voi heikentyä. Siksi moni puutarhuri lopettaa runsaan sadonkorjuun keskikesän jälkeen, jotta kasvi ehtii kerätä voimia ja seuraavan vuoden sato pysyy hyvänä.
