Suomen suosituin kala on tällä hetkellä Norjan lohi, jonka kuluttaminen on monella tapaa ongelmallista.
THL:n ohjeiden mukaan kalaa tulee syödä ravitsemussuositusten mukaisesti, 2–3 kertaa viikossa, kalalajeja vaihdellen.
Kalan käytössä tulee ottaa huomioon kantojen kestävyys ja se, onko kala pyydetty tai tuotettu vastuullisesti. Uhanalaiset ja vaarantuneet lajit tulee jättää rauhaan.
Lue myös:
– Kalan terveyshyötyjä ovat muun muassa kalsium, jodi, proteiini ja vitamiinit. Planetaarisesta näkökulmasta kalan käytön lisääminen hyödyttää sekä yksilön terveyttä että ympäristöä. Kalan syöminen pidentää elinikää ja vähentää sairauksia ja lisäksi kalalla on pienempi hiilijalanjälki kuin lihalla, kiteyttää tutkija Riikka Airaksinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.
– Jos puhutaan kalan ympäristövaikutuksista, niin kalan tuottamat kasvihuonepäästöt ovat selkeästi pienempiä kuin minkään lihan tuotannon, oli kyse sitten punaisesta lihasta tai siipikarjan lihasta. Ympäristön kannalta parhaita vaihtoehtoja Suomessa ovat yleisesti ottaen sisävesien luonnonkalat, joten niiden käyttöä tulisi lisätä.
–Lisäksi kasvatettu kala on yhtä lailla terveellistä ja sen osalta rehutehokkuus parempi kuin maanpäällä kasvatettavilla eläimillä, Airaksinen kertoo.
Suomalaisten tulisi syödä enemmän ahventa, kuhaa, särkeä, muikkua ja lahnaa useista tärkeistä syistä, jotka liittyvät terveyteen, ympäristöön ja kotimaan talouteen.
Ahven
- Ravintoarvot: Ahven on ravinteikas, sisältäen runsaasti proteiinia, omega-3-rasvahappoja, D-vitamiinia ja kivennäisaineita, kuten seleeniä ja jodia.
- Maku: Ahvenen liha on maukasta ja kiinteää, sopii hyvin moniin ruokiin kuten paistettavaksi, savustettavaksi ja keittoihin.
- Kestävyys: Ahven on ekologisesti kestävä valinta ja sen kalastus ei aiheuta merkittävää ympäristökuormitusta.
- Paikallisuus: Tukee paikallisia kalastajia ja vähentää tuontikalan tarvetta, pienentäen ruokaketjun hiilijalanjälkeä.
Kuha
- Ravintoarvot: Kuha on vähärasvainen, mutta proteiinipitoinen ja sisältää terveellisiä rasvahappoja sekä D-vitamiinia ja B-vitamiineja.
- Maku: Miedon ja hienostuneen makunsa ansiosta kuha sopii hyvin paistettavaksi, savustettavaksi, grillattavaksi ja moniin muihin ruokiin.
- Kestävyys: Kuha on ympäristön kannalta kestävä valinta, kun se pyydetään vastuullisesti.
- Paikallisuus: Kuhan suosiminen vähentää tuontikalan tarvetta ja tukee paikallista kalastuselinkeinoa.
Särki
- Ravintoarvot: Särki on ravinteikas kala, joka sisältää paljon proteiinia ja omega-3-rasvahappoja.
- Monikäyttöisyys: Särjestä voi valmistaa kalapihvejä, -pullia, -keittoja ja monia muita ruokia.
- Kestävyys: Särki on alihyödynnetty kala, joten sen käytön lisääminen auttaa tasapainottamaan kalakantoja ja vähentää painetta ylikalastetuilta lajeilta.
- Paikallisuus: Edistää paikallista kalataloutta ja vähentää ympäristökuormitusta.
Muikku
- Ravintoarvot: Muikku on ravinteikas, sisältäen runsaasti proteiinia, omega-3-rasvahappoja ja vitamiineja.
- Monikäyttöisyys: Muikusta voi valmistaa muun muassa paistettuja muikkuja, savumuikkuja ja muikkukukkoa.
- Kestävyys: Muikku on ekologisesti kestävä valinta ja sen kalastus on hyvin säänneltyä.
- Paikallisuus: Tukee paikallisia kalastajia ja vähentää tuontikalan tarvetta.
Lahna
- Ravintoarvot: Lahna on hyvä proteiinin ja omega-3-rasvahappojen lähde.
- Monikäyttöisyys: Lahnasta voi valmistaa savukalaa, kalapihvejä, -keittoja ja -muhennoksia
- Kestävyys: Lahna on alihyödynnetty kala, joten sen käytön lisääminen auttaa tasapainottamaan kalakantoja ja vähentää painetta ylikalastetuilta lajeilta.
- Paikallisuus: Tukee paikallista kalataloutta ja vähentää ympäristökuormitusta.
Yhteenveto
Suomalaisten tulisi suosia kotimaista kalaa, sillä ne ovat ravitsevia, maukkaita ja ekologisesti kestäviä valintoja.
Niiden suosiminen tukee paikallista kalataloutta, vähentää ympäristökuormitusta ja auttaa ylläpitämään tasapainoa vesistöjen ekosysteemeissä.
Jaa tietoa eteenpäin, jotta kotimaisen kalan kysyntä kasvaisi!
