Naudanjauhelihan katoaminen kauppojen hyllyiltä ei ole sattumaa – vaan seurausta syvästä kriisistä suomalaisessa naudanlihantuotannossa.
MTK:n mukaan maidon- ja lihantuotanto on ajautunut ahdinkoon erityisesti heikon kannattavuuden vuoksi. Ala ei houkuttele uusia yrittäjiä, eikä investointeja juuri tehdä. Nuoret eivät hakeudu alalle, ja sukupolvenvaihdokset takkuiluineen vaikeuttavat tuotannon jatkuvuutta. Monet tilat ovat jo luopuneet eläintuotannosta – usein lopullisesti.
Kulutusta on pyritty ohjaamaan hinnoittelulla, erityisesti naudanjauhelihan osalta, mutta kotimainen tuotanto ei ole pysynyt perässä. Tuottajahinnat eivät ole seuranneet eurooppalaista kehitystä, ja kustannuskriisi on vienyt tiloilta viimeisetkin mahdollisuudet investoida tulevaisuuteen. Uusien navettojen rakentaminen on kallista, rahoitusta on vaikea saada ja tuotannon riskit ovat kasvaneet.
Vaatimukset ristiriitaisia
Maitotilat ovat kasvaneet kooltaan, mutta yhä suurempia yksiköitä vaaditaan, jotta toiminta olisi kannattavaa. Samalla tuottajiin kohdistuu ristiriitaisia vaatimuksia: heidän toivotaan vähentävän päästöjä ja lihantuotantoa, mutta myös vastaavan kasvavaan kysyntään. Euroopan markkinoilla naudanlihan kysyntä ja hinnat ovat nousseet – mutta suomalainen tuotanto on jäänyt pelistä pois.
Tilanteen korjaaminen vaatii aikaa ja päätöksiä
Lyhyellä aikavälillä markkinoiden tasapainoa voidaan hakea hintajoustojen avulla. Pidemmällä tähtäimellä tarvitaan kannattavuuden parantamista ja investointiympäristön kehittämistä. Vain näin voidaan pysäyttää tuotannon lasku ja luoda edellytykset uusille investoinneille, joilla kotimainen tuotanto saadaan vastaamaan kysyntää.
Pelkkä lihantuotannon lisääminen ei kuitenkaan riitä. Noin 75 prosenttia vasikoista syntyy maitotiloilla, joten maidon- ja lihantuotanto ovat tiiviisti sidoksissa toisiinsa. Lisäksi eläintuotanto ei kykene reagoimaan nopeasti kysynnän vaihteluihin, mikä tekee tilanteen hallinnasta entistä haastavampaa.
MTK:n tiivistys: miksi naudanjauheliha loppui kaupoista?
- Suomi ei ole ollut naudanlihan osalta omavarainen 20 vuoteen.
- Lehmien määrä on laskenut jatkuvasti.
- Maidontuotannon ja naudanlihantuotannon kannattavuus on ollut pitkään heikko.
- Venäjän tuontikielto vuonna 2014 muutti markkinarakenteita.
- Kustannuskriisi 2021–2022 vauhditti tilojen lopettamista ja investointien vähenemistä.
- Maitotilojen keskikoko on kasvanut, ja investoinnit ovat kalliita ja rahoituksen saaminen on vaikeutunut viime vuosina.
- Kotieläintuottajia on syyllistetty ympäristöongelmista, mikä on vaikuttanut tuotannon lopettamisiin.
- Kotimainen tuotanto ei pysty lyhyellä aikavälillä vastaamaan viime vuonna kasvuun kääntyneeseen kysyntään.
- Jauhelihan kysyntää on lisätty hinnoittelun avulla.
- Tuotanto ei pysty reagoimaan nopeasti: nauta kasvaa noin 20 kuukautta, ja uuden navetan käyttöönotto vie 2–3 vuotta.
- EU:n tuottajahinnat naudassa ovat lihalajista riippuen nousseet elokuun lopulta noin 20 %. Samaan aikaan Suomessa tuottajahinnat ovat pysyneet lähes ennallaan (joissain lihalajeissa jopa laskeneet ja joissain nousua on enimmillään noin 5 prosenttia (lähde: Luke).
- Naudanlihaa saadaan sekä lypsylehmistä että pihvikarjasta. Naudanlihantuotannon kehitys seuraa vahvasti maidontuotannon kehitystä.
- Naudanlihan- ja maidontuotanto sopivat Suomen pohjoisiin olosuhteisiin, joissa nurmi kasvaa hyvin.
Lähde: MTK
