Jopa joka toisella suomalaismiehellä on niin vähän siittiöitä, että se vaikuttaa haitallisesti hedelmällisyyteen, Fysiologian professori Jorma Toppari Turun yliopistosta huomauttaa.
Siittiöiden määrän vähenemisen taustalla ovat todennäköisesti ympäristöstä aiheutuvat syyt, Toppari kertoo MustRead -sivustolla.
Professorin mukaan siittiöiden nopea väheneminen viittaa ympäristöperäisiin tekijöihin. Yksi suurista huolenaiheista ovat hormonaaliset haitta-aineet, jotka voivat vaikuttaa miesten hedelmällisyyteen merkittävästi.
Esimerkkeinä homeenestoaineet
Toppari mainitsee esimerkkeinä miessukupuolihormonien vaikutukset estävät aineet, kuten vinklotsoliinin ja prosimidonin.
Kyseisiä kemikaaleja käytettiin laajasti aina 1990-luvulle saakka viini- ja hedelmätiloilla.
Turun yliopiston professorin mukaan lisääntymiselle haitalliset kemikaalit tulisi tunnistaa paremmin ja niiden käyttöä säädellä tehokkaammin.
Kemikaalit voivat lisääntymisen ohella vaikuttaa myös kroonisten sairauksien yleistymiseen.
Osa haitallisista aineista edelleen käytössä
Useat PFAS-yhteisiin kuuluvat kemikaalit ovat joutuneet viime vuosina kieltolistoille. Esimerkkejä tällaisista ovat perfluoro-oktanoaatti (PFOA) ja perfluorosulfonoaatti (PFOS), joita käytettiin aikaisemmin muun muassa tekstiiliteollisuudessa, pakkausmateriaaleissa ja keittiötarvikkeissa.
Toppari muistuttaa, että sadat erilaiset PFAS-yhdisteet ovat edelleen käytössä, eikä niiden vaikutusta ole tutkittu yhtä tarkasti kuin kiellettyjen kemikaalien.
Uusia kemiallisia aineita
Topparin mukaan markkinoille tulee tuhansia uusia kemiallisia yhdisteitä vuosittain ja niiten hormonaalisista ja yhteiskunnallisista vaikutuksista ei ole tarpeeksi tietoa. Tämän seurauksena haittojen arvioiminen on todella haastavaa.
Miesten hedelmällisyyttä tulisi suojella
Topparin mukaan kemikaalien vaikutusta terveyteen on tutkittava kattavasti ja monipuolisesti.
Kemikaalialtistusta on mahdotonta välttää, mutta altistumisen määrää voi yrittää pienentää.
– En mielelläni syö paljon tuontihedelmiä, jotka on varmasti hyvin suojattu homehtumiselta, eiväthän esimerkiksi viinirypäleet nykyään näytä homehtuvan ollenkaan, Toppari toteaa IL:lle.
– Kotimaisista mansikoistakin olisi hyvä tietää, onko niiden kasvatuksessa käytetty homeenestoaineita, Toppari lisää.
Jaathan tätä tietoa eteenpäin, jotta ihmiset muistavat pitää huolta terveydestään ja välttää suurimpia riskitekijöitä.
Viikko tolkulla hyvinä säilyvät viinirypäleet eivät kuulosta kovin terveellisiltä.
Lähde: mustread.fi
