Uusi tutkimus viittaa siihen, että MS-potilaan veren D-vitamiinitasoilla voi olla merkittävä vaikutus sekä hoitovasteeseen että oireiden hallintaan.

Aikaisemmissa tutkimuksissa on havaittu, että alhaiset D-vitamiinitasot saattavat lisätä multippeliskleroosin kehittymisriskiä, mutta mekanismit tämän yhteyden taustalla eivät ole vielä täysin selvillä.

Tutkimukseen osallistui 230 MS-potilaasta, joiden D-vitamiinipitoisuus mitattiin seurantajakson alussa. Tulokset osoittivat selvästi, että potilailla, joiden D-vitamiinitaso oli alle 50 nmol/l, hoitovaste oli heikompi – heidän riski sairastua aktiivisempaan MS-muotoon oli jopa kaksinkertainen verrattuna potilaisiin, joilla oli korkeammat D-vitamiinitasot.

Lisäksi tutkijat tarkastelivat 1 400 MS-potilaan geenitietoja ja löysivät, että tietyt geenimuodot, jotka liittyvät korkeampiin D-vitamiinitasoihin, ennustivat parempaa hoitovastetta. Tämä viittaa siihen, että geneettisillä tekijöillä voi olla osaltaan merkitystä sen suhteen, kuinka hyvin potilas hyötyy hoidoista.

D-vitamiinin rooli MS-taudissa ei ole vielä täysin selvä

Vaikka D-vitamiinin yhteys MS-tautiin on herättänyt paljon kiinnostusta, sen tarkkaa vaikutusmekanismia ei vielä tunneta. On mahdollista, että D-vitamiini vaikuttaa suoraan taudin kehittymiseen ja oireiden ilmenemiseen. Toisaalta alhaiset D-vitamiinitasot saattavat heijastaa potilaan yleistä terveydentilaa, mikä puolestaan voi vaikuttaa hoitotuloksiin.

Suomessa arviolta 12 000 ihmistä kärsii MS-taudista, joka vaikuttaa keskushermostoon ja voi aiheuttaa muun muassa lihasheikkoutta, tasapaino-ongelmia, näköhäiriöitä, puheen vaikeutumista sekä voimakasta uupumusta. MS-taudin eteneminen on yksilöllistä ja voi vaihdella suuresti potilaasta toiseen.

Tutkimuksen tulokset korostavat D-vitamiinin mahdollisesti tärkeää roolia osana MS-taudin hoitoa. Lisätutkimuksia kuitenkin tarvitaan, jotta voidaan ymmärtää paremmin, miten D-vitamiini vaikuttaa taudin kulkuun ja hoidon tehoon. Näin ollen MS-potilaiden voi olla hyödyllistä seurata D-vitamiinitasojaan ja keskustella asiasta lääkärin kanssa.