Ruisleivän terveyshyödyt ovat laajemmat kuin moni osaisi edes arvata.
Ruisleipä mielletään usein vain hyväksi kuidun lähteeksi ja sitä se todella onkin. Mutta leipätiedotuksen mukaan rukiissa piilee paljon enemmänkin. Sen terveysvaikutukset perustuvat paitsi korkeaan kuitupitoisuuteen myös harvinaisiin bioaktiivisiin yhdisteisiin, joita ei juuri muissa viljoissa esiinny.
Suomessa ruisleipä ei ole vain osa ruokavaliota, vaan osa kulttuuriperintöä. Keskimääräinen suomalainen syö ruisleipää noin 12 kiloa vuodessa, mikä tekee suomalaisista maailman suurimpia rukiin kuluttajia.
Mikä on rukiin “X-faktori”?
Rukiin erityisyys liittyy sen sisältämiin pienmolekyyleihin – lignaaneihin, fenolisiin yhdisteisiin ja muihin antioksidantteihin. Ne ovat kasvien omia puolustusmolekyylejä, jotka voivat tarjota ihmiselle suojaa matala-asteista tulehdusta ja tiettyjä sairauksia vastaan.
Monet näistä yhdisteistä esiintyvät vain rukiissa tai huomattavasti suurempina pitoisuuksina kuin muissa viljoissa. Siksi rukiin terveysvaikutukset erottuvat esimerkiksi vehnästä, kaurasta ja ohrasta.
Hapanjuurifermentointi on ruisleivän ydin
Perinteinen hapanjuurileivonta ei vaikuta ainoastaan makuun: se on kemiallinen prosessi, joka muuttaa rukiin ravitsemuksellisia ominaisuuksia.
Fermentoinnin hyödyt:
- Parantaa kivennäisaineiden imeytymistä hajottamalla fytiinihappoa, joka sitoo mineraaleja.
- Vahvistaa suolistomikrobeja, sillä maitohappobakteerit ja fermentaation tuottamat yhdisteet tukevat hyvää bakteerikantaa.
- Syventää makua, mikä erottaa aidon suomalaisen ruisleivän.
- Pidentää säilyvyyttä, koska hapantaikina muodostaa luonnollisia säilöntäaineita.
Fermentaatiossa syntyy myös uusia bioaktiivisia yhdisteitä, jotka voivat vahvistaa rukiin terveysprofiilia entisestään.
Kylläisyyden kuningas
Ruisleipä tunnetaan siitä, että se pitää nälän poissa paremmin kuin monet muut leivät. Syitä tähän ovat:
- erittäin korkea ravintokuitupitoisuus
- hitaampi tärkkelyksen pilkkoutuminen
- fermentaation vaikutus suolistoon ja glukoosin tasaiseen vapautumiseen
Tämä tekee ruisleivästä erinomaisen vaihtoehdon tasaisemman verensokerin ja pitkäkestoisemman kylläisyyden tavoitteluun.
Antioksidantit, jotka tukevat terveyttä
Ruis sisältää:
- lignaaneja, joiden tiedetään muuttuvan suolistossa yhdisteiksi, jotka voivat tukea hormonitasapainoa ja sydänterveyttä.
- fenolisia happoja, joilla on antioksidanttivaikutus.
- arvokkaita kuitufraktioita, jotka ruokkivat hyviä suolistobakteereja ja voivat pienentää riskitekijöitä esimerkiksi sydän- ja verisuonisairauksissa.
Näiden yhdisteiden synerginen vaikutus tekee rukiista poikkeuksellisen terveysviljan.
Suomi – ruisleivän suurvalta
Harva maa voi sanoa samaa: suomalaiset syövät ruisleipää enemmän kuin mikään muu kansa, noin 12 kiloa vuodessa henkeä kohti. Ruisleivän juuret ovat syvällä suomalaisessa ruokakulttuurissa, ja hapanjuuriperinne on säilynyt poikkeuksellisen vahvana.
Ruisleipäpäivää vietetään lauantaina 28.2.
Lähde: Leipätiedotus.fi
