Lehtiä ei välttämättä kannata kerätä pois pihasta ja viedä jäteasemalle – ne voivat olla hyödyksi puutarhassa monin tavoin.
Kaikkia lehtiä ei tarvitse haravoida pois nurmikolta. Jos kuitenkin haluat siistiä nurmikon, lehtiä voi hyödyntää muualla pihassa.
Lehdet toimivat esimerkiksi kasvien talvisuojana ja parantavat maan rakennetta.
Haravoida vai ei?
Nurmikolta ei tarvitse kerätä pois jokaista lehteä, ellei halua pitää pihaa erityisen siistinä. Pieni määrä lehtiä voi hyvin jäädä maahan, sillä keväällä suurin osa on jo hajonnut tai lentänyt pois, ja loput voi poistaa kevätsiivouksen yhteydessä.
Jos lehdet silppuaa ruohonleikkurilla, ne hajoavat vielä nopeammin. Silppu ravitsee nurmikkoa ja rikastaa maaperää.
Runsas lehtimäärä sen sijaan kannattaa haravoida pois. Paksu lehtikerros tukahduttaa nurmikon, estää hapen pääsyn maahan ja voi aiheuttaa homehtumista. Lehdet voi tällöin hyödyntää muualla puutarhassa – esimerkiksi kasvien suojauksessa tai kompostissa.
Lehdet kasvien suojana
Haravoi lehtiä kukkapenkkeihin ja pensaiden alle. Ne toimivat perennojen ja juurien talvisuojana sekä maanparannuksena, kun madot ja maaperän pieneliöt hajottavat niitä. Etelä-Suomessa, missä lumipeite on usein vähäinen, lehtikerros antaa tärkeää lisäsuojaa.
Peitä myös nuoria puita ja pensaita sekä herkkiä kasveja, kuten ruusuja. Kerää lehtiä ruukuissa talvehtivien kasvien eristeeksi. Vihannesmaan ja lavakaulusten paljas maa hyötyy lehtikerroksesta, joka sekä suojaa että ruokkii maaperää.
Liian paksua kerrosta ei kuitenkaan kannata kasata perennojen päälle – hapenpuute voi vahingoittaa niitä. Keväällä, kun kasvit alkavat nousta ja hallanvaara on ohi, ylimääräiset lehdet voi kompostoida tai silputa paikalleen.
Lehtikomposti – tee lehdistä multaa
Lehtikomposti hajoaa hitaammin kuin tavallinen puutarhakomposti, sillä lehdet sisältävät runsaasti hiiltä. Valmista multaa syntyy yleensä 2–3 vuodessa. Erityisesti tammen lehdet hajoavat hitaasti.
Valmis lehtikompostimulta on ravinteiltaan niukkaa, mutta sopii hyvin maanparannukseen tai kylvömultaan. Hajoamista voi nopeuttaa sekoittamalla lehtien joukkoon karjanlantaa, kasteluvettä tai vaikka virtsaa – muutama lapiollinen lantaa riittää suureenkin lehtikasaan.
Komposti hajoaa nopeammin, jos siihen kerrostelee hieman multaa tai jos lehdet silppuaa etukäteen. Yksi nopea tapa on kerätä lehdet ruohonleikkurin kerääjällä: silloin lehdet sekoittuvat ravinteikkaaseen ruohosilppuun ja hajoavat nopeasti.
Muista kastella kompostia säännöllisesti. Jos se pääsee kuivumaan, hajoaminen pysähtyy. Sopiva kosteus ylläpitää mikrobitoimintaa.
Lehtikomposti jätesäkissä – näin se onnistuu:
- Haravoi lehdet ja laita ne muovisäkkeihin. (Ruohonleikkurilla kerätyt, silputut lehdet hajoavat nopeammin.)
- Kastele lehdet kosteiksi.
- Pistä säkin pohjaan reikiä, jotta ylimääräinen vesi pääsee pois.
- Sulje säkki ja siirrä se varjoon, missä kosteus säilyy.
- Lehtikomposti on käyttökelpoista maanparannukseen jo seuraavana vuonna. Jos annat sen seistä vielä toisen vuoden, se on lähes täysin maatunutta multaa ja sopii kukkapenkkeihin ja istutuksiin.
Vinkki: Lisää kerroksittain maata lehtien joukkoon – hajoaminen nopeutuu.
Lähde: Leva & Bo
